maanantai 22. lokakuuta 2012

Turvetalkoiden (toivottavasti) viimeinen osa


Kyseessä ei ole ydinsodan uhka, oma pieni ydinreaktori olohuoneessa, eikä edes ikkunan käyttäminen hätäpoistumistienä. Sen sijaan teippasimme keittiön ja olohuoneen välisen oven tiukasti kiinni ja pistimme pöllyämään - vielä kerran.

Jotenkin vaan tuli sellainen olo, että purujen alla olevissa turpeissa on kuitenkin liikaa kosteutta. Siellä täällä vipeltävät sokeritoukat kertoivat samaa tarinaa. Urhea kasvi, joka 70 vuoden odottelun jälkeen rupesi pukkaamaan juurakosta vehreää, on nyt siirretty ruukkuun jatkamaan uutta nuoruutta.

Lisää todistusaineistoa löytyi lattiaparrujen tukipalkeista, jotka jäivät puruna käteen. Näistä ei riemuinnut enää edes tupajumi.

Ratkaisu: Nostella kaikki turve osio kerrallaan syrjään, rullata kellarin betonikaton päälle kattohuopa ja kaapia turve takaisin paikalleen. Ei ihan hirveästi haittaisi, vaikka tätä operaatiota ei tarvitsisi toistaa enää tämän elämän aikana.

Tästä kaikesta käteen jäi turpeen seasta löytynyt Musta Pekka...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti